Hiilineutraalit yliopistokiinteistöt Ari-Pekka Lassila, ympäristöinsinööri

Ihmisen aiheuttamista ekologisista ongelmista erityisesti ilmastonmuutos on saanut viime aikoina runsaasti huomiota osakseen. On hienoa, että niin monet ihmiset ovat nykyisin tietoisia asiasta ja myös toimivat muutoksen hillitsemiseksi. Tekniset ratkaisut ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ovat jo olemassa, mutta yhteisen poliittisen tahtotilan puute jarruttaa mahdollisuuksiamme ratkaista globaali haaste.

Suomalaisten yliopistojen kaltaisesti Suomen Yliopistokiinteistöt Oy (SYK) haluaa kantaa vastuunsa ympäristön tilasta. SYK on jo toimintansa alkuajoista lähtien kiinnittänyt huomiota ympäristöystävällisyyteen, ja vuosien saatossa toimintaa on kehitetty yhteistyössä asiakkaiden sekä kumppaneiden kanssa. Kiinteistöliiketoiminnalla on väistämättä ekologinen vaikutuksensa, jota voidaan kuitenkin merkittävästi rajata. Monin paikoin toiminta voi myös parantaa ympäristön tilaa. Ekologisen työmme tärkeimmiksi aiheiksi ovat nousseet ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden tukeminen, resurssiviisaus ja kiertotalouden edistäminen. Näihin olemme panostaneet muun muassa kiinnittämällä huomiota energia- ja materiaalitehokkuuteen, energian alkuperään, kampusten luontoarvoihin, kierrättämiseen sekä tilojen yhteis- ja monikäyttöisyyteen.

Tänä vuonna otimme harppauksen eteenpäin ilmastonmuutoksen torjumisessa toteuttamalla yhtiötasoisen päästökompensoinnin vapaaehtoisilla markkinoilla. Laskimme päästömme vuodelta 2019 ja ostimme markkinoilta vastaavan määrän päästösertifikaatteja toukokuussa 2020. Hiilijalanjälkemme ja sitä kautta kompensoinnin suuruus on vuoden 2019 osalta 39780 tonnia CO2e. Olemme yksi Suomen suurimmista hiilineutraaleista toimijoista ja ehdottomasti kiinteistö- ja rakennusalan edelläkävijöiden joukossa. Tarkemmin kompensointihankkeista voi lukea erillisestä uutisestamme 26.5.2020.

Vähennämme omia päästöjämme

Oikeaoppisen hiilineutraaliuden saavuttaminen ei kuitenkaan ole organisaatiolle vain suoraviivainen ostotapahtuma. SYK on tehnyt jo vuosia työtä hiilijalan pienentämiseksi. Vuonna 2013 hiilijalanjälkemme oli noin 67 000 tonnia CO2e, eli olemme pienentämään sitä noin 40 % kuudessa vuodessa. Yliopistot ovat alkaneet ostamaan hiilineutraalia sähköä, ja he ovat myös aktiivisesti tiivistäneet tilankäyttöään. Uusissa työ-, oppimis- ja tutkimusympäristöissä on yhteiskehittämisen avulla saavutettu useita resurssiviisaista ratkaisuja, kuten yhteiskäyttöisyyttä ja tilatehokkuutta. Monikäyttäjäkampukset ovat lisänneet kiinteistöjemme käyttöastetta.

Ylläpitoon liittyen olemme olleet mukana vapaaehtoisessa energiatehokkuussopimuksessa (TETS) jo vuodesta 2010 alkaen. Vuosien 2010 – 2016 osallistumisesta saimme kunniamaininnan kiinteistötoimijoiden suuresta joukosta. Olemme asentaneet kiinteistöihimme kattavasti mittareita seuraamaan kulutuksiamme, ja useat ihmisten työskentelevät löytääkseen säästökohteita sekä tunnistaakseen puuttumista vaativia poikkeustilanteita. Kulutusjoustoa olemme edistäneet niin sähkön kuin kaukolämmönkin osalta. Joustavuus kulutuksessa mahdollistaa ekologisemmat energian tuotantomuodot kuten tuuli- ja aurinkoenergian.

Rakentamisessa olemme BREEAM-ympäristösertifioineet kaiken uudisrakentamisemme sekä merkittävät peruskorjaukset jo vuodesta 2013. Lisäksi aloitimme olemassa olevien rakennusten BREEAM In-Use -sertifioinnit vuonna 2019. Rakentaessamme meillä on omat yhtiökohtaiset tavoitteet E-luvulle, ostoenergian määrälle, uusiutuvan energian osuudelle ja päästöille. Paljon olemme siis tehneet jalanjäljen pienentämiseksi ja tehdään jatkossakin. Koska yhtiömme on tietenkin osa yhteiskuntaa ja siis laajempaa toimintaympäristöä, voimme vaikuttaa jalanjälkeemme nopeasti ja järkevästi vain rajallisen määrän.

Laskemme jotta tiedämme

Ainakin insinöörin mielestä ilmastonmuutoksen hillitseminen vaatii kokonaisuuden numeerista hallintaa: kuinka paljon kasvihuonekaasuja ilmakehään päätyy verrattuna sieltä poistuviin määriin? Toisaalta yhtiötasolla meille on tärkeää, että pystymme kertomaan myös asiakkaillemme tuottamiemme palveluiden hiilijalanjäljen. Erityisesti viime aikoina olemme iloksemme saaneet olla mukana asiakkaidemme selvittäessä omia jalanjälkiään. Hiilijalanjäljen metsästys onnistuu hyvällä yhteistyöllä!

SYK Oy:ssä olemme laskeneet yhtiön päästöjä vuodesta 2013 alkaen. Vuosien 2013 – 2017 laskennassa keskityimme energiankulutuksestamme aiheutuviin päästöihin. Ison kiinteistönomistajan päästöistä valtaosa on perinteisesti muodostunut energiankulutuksesta, ja tämän vuoksi päästölaskennan kehittäminen juuri tällä osa-alueella olikin järkevää ja tarpeellista.

Pian huomasimme, että hiilineutraalius tulisi olla tavoitetasomme. Asetimme pitkän tähtäimen tavoitteeksi yhtiön oman toiminnan hiilineutraaliuden, siis ilman ulkopuolista kompensointia, vuoteen 2030 mennessä.

Kun haluamme tavoitella hiilineutraaliutta, meidän täytyy tunnistaa kaikki mahdolliset toimintamme päästölähteet. Yksi tapa lähestyä päästölähteiden tunnistamista on europohjainen: mitä kuluja meillä on? Tämä siksi, että yleensä kaikilla hankittavilla hyödykkeillä on hinnan lisäksi myös jokin hiilijalanjälki. Energiankulutuksen lisäksi päästölähteitämme tunnistimme olevan rakentaminen, korjaaminen, kylmäaineet, jätteet, vesi, matkustaminen sekä toimistohankinnat.

Matemaattisesti päästölaskenta on yksinkertaista, mutta käsiteltävää dataa on paljon. Oletuksia ja yksinkertaistuksia joudutaan tekemään, koska kaikkea tietoa ei ole tarkasti saatavilla. Tehdyistä yksinkertaistuksista ei kuitenkaan kannata ahdistua, rohkeasti vain laskemaan! Monet toimijat laskevat nyt, eli laskenta tarkentuu varmasti jatkossa. On tärkeää kirjata muistiin tehdyt oletukset, jotta laskenta on läpinäkyvää ja laskennan kehittäminen on jatkossa mahdollista.

Kaukolämmöstä aiheutuvat päästöt ovat ottaneet leijonanosan osuuden yhtiömme päästöistä hiilineutraalin sähkön yleistyttyä. Luomme parhaillaan tiekarttaa siitä, miten saavutamme hiilineutraaliuden vuonna 2030. On selvää, että lämmityksen päästöjen vähentäminen on isossa roolissa, ja sitä tapahtuu myös itsestään energiayhtiöiden vähähiilisyystoimenpiteiden kautta. Myös rakentamisen päästöjen suhteellinen osuus tulee jatkossa kasvamaan ja kuuluu ratkaistavien asioiden listalle. Puulla ja muilla vähähiilisilla rakennusmateriaaleilla lienee tässä osansa.

Päästölaskentamme tuloksia vuodelle 2019 on esitetty olevissa kuvaajissa. Ylimmäinen kuvaaja jakaa päästöt laskentamme mallina olleen GHG-protokollan mukaisesti kolmeen Scopeen eli osa-alueeseen. Osa-alueet eroavat toisistaan sen mukaan, ovatko päästöt aiheutuneet suoraan toiminnastamme (esimerkiksi oma rakennuksessamme sijaitseva lämmityskattila) vai ovatko ne ns. epäsuoria eli hankkimamme hyödykkeen tuotannosta aiheutuneita (esimerkiksi energiayhtiön tuottama kaukolämpö). Tällainen jaottelu auttaa myös päästöjen kohdentamista eri toimijoille.  Alemmassa kuvassa päästöt on kuvattu tarkemmin päästölähteittäin. Henkilöstö tarkoittaa päästölähteenä SYK:n oman henkilöstön matkustamista ja toimistohankintoja.

 

 

Kompensoimme mitä emme vielä pysty poistamaan

kuva: Nordic Offset Oy, päästökompensaatiohanke

Hiilijalanjäljen laskennan ja sen pienentämiseksi toistaiseksi tehtyjen toimenpiteiden jälkeen hankimme välittäjän avulla vapaaehtoisilta markkinoilta vuoden 2019 päästöjä vastaavan määrän Gold Standard -sertifioituja päästövähennysyksikköjä. Kyseisen kansainvälisesti tunnetun ja WWF:nkin tukeman sertifioinnin avulla varmistuimme, että hankkimamme yksiköt ovat 1) lisäisiä, eli hanke ei olisi toteutunut ilman rahoitustamme, 2) todellisia: hanke on todella vähentänyt päästöjä tai estänyt niiden syntyä, 3) mitattavia: syntyneiden päästöyksiköiden määrä pystytään määrittämään tarkasti, 4) todennettavissa: ulkopuolinen auditoija on verifioinut päästövähennyksen synnyn.

Kehittyvissä maissa edellä mainittujen ehtojen toteuttaminen on kehittyneitä maita huomattavasti helpompaa. Alhaisemman tulotason maissa myös ilmaston kannalta saatava hyöty sijoitettua rahamäärää kohden on ylivertainen. Ilmakehähän meillä on maapallolla yhteinen, joten vaikutukset ovat globaaleja. Halusimme kuitenkin asiaa edistääksemme ja vahvasti kotimaisena toimijana kompensoida myös kotimaassa oman henkilöstömme matkustamisesta sekä toimistojemme hankinnoista aiheutuneet päästöt (120 tonnia CO2e).

Kuvat: Nordic Offset Oy, päästökompensaatiohanke

Päästövähennysten lisäksi kiinnitimme yliopistojemme tukemana hankkeita valitessa erityistä huomiota hankkeiden mahdollisuuksiin tukea luonnon monimuotoisuutta sekä paikallisten ihmisten hyvinvointia.

Voimme nyt ensimmäistä kertaa viestiä olevamme hiilineutraali yhtiö. Mielestäni on upeaa, että omien päästövähennystoimenpiteiden lisäksi SYK kompensoi kaikki päästönsä jo nyt. Näin reagoimme osaltamme nopeasti ilmastonmuutokseen, jonka rajoittamisella on kiire. Pitkälle tähtäävät tavoitteet ja pitkän ajan kuluttua toteutettavat toimenpiteet eivät enää yksin riitä.

Tyytyväistä pysähtyneisyyden tilaa kompensointimme ei kuitenkaan saa aiheuttaa, vaan jatkamme oman toiminnan hiilijalanjäljen pienentämistä mahdollisimman nopeasti. Kompensointi tekee hiilijalanjälkemme näkyväksi myös taloudellisessa mielessä ja kompensointi on yhtiölle kulu, josta se haluaa päästä eroon yhdessä hiilijalanjäljen kanssa.

 

Olen ylpeä siitä, mitä olemme saaneet SYK:ssä aikaan yhdessä asiakkaidemme ja yhteistyökumppaniemme kanssa. Kiitän erityisesti yliopistoja, Nordic Offset Oy:tä sekä Granlund Consulting Oy:tä, joiden apu on ollut korvaamaton niin energia-asioissa, hiilijalanjäljen laskemisessa kuin päästöhankkeisiin investoimisessakin. Kannustan muitakin yrityksiä miettimään mikä on teille sopiva tie kohti hiilineutraaliutta!

 

Kuva: Ari-Pekka Lassila, ympäristöinsinööri, Suomen Yliopistokiinteistöt Oy