Green bondeilla rahoitetaan ympäristöystävällisiä hankkeita Nikolas Rokkanen - SEB

Kestävä kehitys korostuu yhä enemmän liiketoiminnassa, mutta vastuullisesta rahoituksesta puhutaan vielä verrattain vähän. Green bond luo yrityksen rahoitukseen selkeän prosessin edistämään avoimuutta.

Yhä useampi yritys näkee kestävän kehityksen tärkeänä osana omaa liiketoimintaansa ja ratkaisevana kilpailutekijänä tulevaisuuden kannalta. Kun yritykset kehittävät ennakkoluulottomasti omaa toimintaansa, huominen on valoisampi myös heille itselleen. Kovinkaan moni toimija ei kuitenkaan vielä ole muokannut rahoitustaan vastuullisuusstrategiansa mukaiseksi.

Suomen Yliopistokiinteistöt Oy (SYK) on painottanut kestävää kehitystä liiketoiminnassaan jo pitkään. Nyt yhtiö on halunnut rahoituksen kautta lisätä toiminnan läpinäkyvyyttä entisestään. Lokakuussa SYK laski liikkeelle vihreän joukkovelkakirjalainan eli niin sanotun green bondin. SEB toimi järjestäjäpankkina ja neuvonantajana lainan liikkeeseenlaskussa.

SYK olisi voinut laskea liikkeelle tavallisen joukkovelkakirjalainan tai rahoittaa toimintaansa pankkilainoin kuten tähänkin asti, mutta vihreän joukkovelkakirjalainan ehtojen mukaisesti yhtiö lupaa nyt sijoittaa varat ennalta määritellyn, kolmannen osapuolen arvioiman vihreän viitekehyksen mukaisesti. Green bond -periaatteiden (Green Bond Principles, GBP) mukaisesti yhtiö luonnollisesti myös raportoi, miten näitä varoja on käytetty.

Suosio kasvaa

SYK:n green bond oli kolmas Suomessa liikkeeseen laskettu vihreä joukkovelkakirjalaina, mutta ei missään nimessä viimeinen. Maailman ensimmäisestä, Maailmanpankin liikkeelle laskemasta green bondista onkin jo aikaa kymmenen vuotta, ja myös siinä SEB toimi neuvonantajana. Euroopassa tänä vuonna liikkeelle lasketuista joukkovelkakirjalainoista on ollut vihreitä noin pari prosenttia, ja green bondien suosio kasvaa jatkuvasti. Ruotsissa niiden osuus on jo 14 prosenttia.

Ruotsi on hyvä esimerkki siitä, miten laaja tahtotila markkinatoimijoiden kesken edesauttaa kehitystä. Markkinoiden kypsyminen vaatii tietysti liikkeellelaskijoiden lisäksi sen, että sijoittajat haluavat sijoittaa juuri vihreisiin joukkovelkakirjalainoihin. Jos Suomi haluaa olla edelläkävijä muun muassa cleantechissä ja greentechissä, miksei myös vihreässä rahoituksessa? Tällä hetkellä Suomi on kuitenkin markkina-alueena pahasti jälkijunassa.

Sijoittajapuolella onkin kasvava tarve kertoa omille asiakkaille, minkälaisia vastuullisuustekoja sijoitussalkusta löytyy. Monet sijoittajat – mukaan lukien suomalaiset eläkeyhtiöt – ovat allekirjoittaneet YK:n kestävän kehityksen periaatteet (UN PRI). Näiden toimijoiden tulee osoittaa, mitä sitoutuminen oikeasti tarkoittaa.

Läpinäkyvyyttä lisäävänä tuotteena Green bondit vastaavat huutoon. Ne ovat omiaan täyttämään sijoittajien tarvetta ymmärtää, miten liikkeellelaskija käyttää varojaan ja minkälainen vaikutus varojen käytöllä on ilmastonmuutoksen hillitsemiseen, ilmastonmuutokseen sopeutumiseen, luonnonvarojen suojelussa, luonnon monimuotoisuuden säilyttämisessä sekä saastumisen ehkäisyn ja hallinnan kannalta.

Kehittyvä markkina

Tällä hetkellä jokaisen yhtiön oma ambitiotaso määrittelee, miten vihreää sen hakema raha on. Green bondeille ei nimittäin ole olemassa yhtenäisiä kriteereitä, eikä markkina ole säännelty. Euroopassa on kuitenkin yleistä, että ulkopuolinen, riippumaton taho arvioi yhtiön viitekehyksen ja määrittelee miten vihreitä yhtiön antamat lupaukset ovat. SYK:n joukkolainassa lausunnon antoi norjalainen tutkimuslaitos Cicero.

Kriittisessä tarkastelussa on hyvä myös nostaa esille mahdolliset lieveilmiöt; joku voisi väittää, että vihreys on pelkkä markkinointikikka tai katteetonta höttöä. Sääntelemättömässä markkinassa on myös mahdollista, että väärinkäytöksiä tapahtuu. Kuten aina, on läpinäkyvyys keskeistä, jotta markkinat voivat arvioida tämän rahoitusmekanismin toimivuuden. Mikäli väärinkäytöksiä ilmenee, tulisi sen johtaa kyseisen toimijan kohdalla luottamuksen häviämiseen ja näin ollen rahoituksen vaikeutumiseen.

Koska kyseessä on suhteellisen nuori tuotealue pääomamarkkinoilla, tulevat pelisäännöt luonnollisesti myös muovautumaan ajan myötä. Me SEB:llä uskomme vakaasti, että Green bond on tärkeä tuote, joka tukee kestävää kehitystä myös rahoitusmarkkinoiden kautta; vihreä joukkovelkakirjalaina luo yrityksen rahoitukseen selkeän prosessin edistämään avoimuutta ja lisäämään tiedonsaantia vihreiden joukkolainasijoitusten ympäristövaikutuksista.

Meidän kaikkien – myös yritysten – pitää yhteiskunnallisina toimijoina ottaa vastuuta ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, jossa myös rahoitusinnovaatiot ovat osa työkalupakkia tavoitteiden saavuttamiseksi.

 

Nikolas Rokkanen

Kirjoittaja on velkapääomamarkkinoista väitellyt kauppatieteiden tohtori, toimii SEB:n velkapääomamarkkinayksikön vetäjänä Suomessa ja vastannut Suomen yliopistokiinteistöjen joukkolainan järjestämisestä. Kestävän kehityksen talkoisiin hän osallistuu muun muassa lämmittämällä kotiaan maalämmöllä, vähentämällä johdonmukaisesti lentoliikematkustamista ja oma auto on valikoitunut alhaisen päästöluokan mukaan. Arjessa sujuu jätteenkierrätys niin kotona kuin työpaikalla.