Koulun penkiltä töihin

Ohjelmistoyhtiö Visma Solutions hakeutui lähelle osaajia. Lappeenrannan kampuksella perustutkimus ja liiketoiminta ruokkivat toisiaan.

Ohjelmistoalalla on krooninen pula osaavista työntekijöistä. Muun muassa taloushallinnon ja toiminnanohjauksen ohjelmistoja kehittävä Visma Solutions Oy ei ole poikkeus säännöstä. Siksipä kasvava yritys päättikin laajentuessaan mennä sinne, missä uusia osaajia tehdään: yliopistokampukselle.

– Opiskelijoilla on hallussaan alan uusin tutkimustieto ja tuoreimmat näkemykset. Ohjelmistoyritykselle on tärkeää säilyttää jatkuva yhteys uusiin virtauksiin ja tekijöihin, Visma Solutionsin rekrytointivastaava Inka Lampinen sanoo.

Syksystä lähtien yhtiöllä on ollut sivutoimipiste SYK:n Lappeenrannan Skinnarilan-kampuksella, teknillisen yliopiston ja Saimaan ammattikorkeakoulun välittömässä läheisyydessä. Pääpaikka säilyy edelleen Lappeenrannan keskustassa.

Vismalle tämä on kotiseutua: yhtiön juuret ovat Lappeenrannassa ja nimenomaan Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa. Yliopistossa opiskellut Ari-Pekka Salovaara perusti yrityksen vuonna 2004 opiskelujensa ohessa, aluksi nimellä Severa Oy. Myöhemmin se ostettiin osaksi Visma-konsernia.

Tärkeä rekrytointiväylä

Visma Solutionsin myyntitiimi työskentelee pääosin Helsingistä käsin, mutta ohjelmistokehitys tapahtuu etupäässä Lappeenrannassa, ja siksi rekrytointitarpeet painottuvat sinne.

Inka Lampisen mukaan Visma ei tuijota sokeasti ihmisten koulutustaustaa, vaan kaikkein tärkeintä on hakijan persoona ja sopivuus yrityksen kulttuuriin. Käytännössä alueen korkeakoulut ja etenkin niiden tietotekniikkalinjat ovat tärkeä rekrytointiväylä.

Vaikka ohjelmistotuotannon kaltainen, aineeton tietotyö on periaatteessa fyysisestä paikasta riippumatonta, käytännössä innovaatiot kukoistavat vain, jos ihmiset ovat tekemisissä toistensa kanssa myös kasvotusten. Visman uudessa toimistossa fyysisen sijainnin merkitys vielä korostuu: siirtymä opiskelu- ja työelämän välillä on sananmukaisesti hyvin lyhyt.

– Monet opiskelijat tekevät meille töitä osa-aikaisesti ja opintojen ohessa. Nyt se onnistuu aiempaa helpommin ja myös ympärivuotisesti, koska sijaitsemme kampusalueella ja aivan yliopiston kainalossa, Lampinen sanoo.

Tutkimus ja bisnes käsi kädessä

Yritysten ja akateemisen maailman yhteistyö ei tietenkään rajoitu siihen, että yritykset imuroivat opiskelijoita töihin. Yhteistyö toimii myös toiseen suuntaan: yritysten asiantuntijoita esimerkiksi käy eri kursseilla vierailevina luennoitsijoina.

Tietojenkäsittelytieteen ja ohjelmistotekniikan paradokseihin kuuluu se, että ne edistyvät samaan aikaan sekä nopeasti että hitaasti. Toisaalta ohjelmointikielet ja -työkalut kehittyvät niin vinhaa vauhtia, että ajan tasalla pysytteleminen käy ammattilaisillekin täydestä työstä. Toisaalta taas esimerkiksi perustason algoritmiikassa merkittäviä läpimurtoja tapahtuu harvoin ja ne vaativat vuosikausien kärsivällistä perustutkimusta.

Lappeenrannan teknillisen yliopiston apulaisprofessori ja tietotekniikan koulutusohjelmavastaava Jussi Kasurinen näkee, että juuri tämä kaksitahtinen edistys luo luontevan työnjaon akateemisen maailman ja liiketoiminnan välille.

– Molemmat täydentävät toisiaan. Yrityksiltä saadaan impulssi siitä, missä käytännön ohjelmistokehitys tällä hetkellä menee. Tätä tietämystä saadaan myös opiskelijoiden käyttöön esimerkiksi vierailuluennoilla.

– Toisaalta taas akateeminen perustutkimus ruokkii innovaatioita ympäristössään. Ei se sattumaa ole, että kaikkialla maailmassa alan bisneskeskittymät sijaitsevat siellä missä opetus- ja tutkimuskeskittymätkin.

Esimerkkinä perustutkimuksen ja bisneksen yhteiselosta Kasurinen mainitsee 3D-skannauksen algoritmiikan tutkimuksen, jota Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa on tehty. Tutkijat tarkastelivat kahta vaihtoehtoista lähestymistapaa ja pystyivät todistamaan, että toinen lähestymistapa on teoreettinen umpikuja. 3D-skannausta käytännössä soveltavat yritykset säästivät näin paljon hikeä ja kyyneleitä omassa kehitystyösssään.

 

Alueellinen osaajamagneetti

Jussi Kasurinen korostaa Lappeenrannan kampusyhteisön ja tiiviin yritysyhteistyön merkitystä koko alueen vetovoiman luojana.

Ohjelmistoalalla maan ylivoimaisesti suurin keskittymä on pääkaupunkiseudulla, ja tästä seuraa itse itseään vahvistava klusteri-ilmiö: osaamista ja työpaikkoja syntyy sinne, missä niitä on jo ennestään. Lappeenrannan kampuksen ympärille kehittynyt ohjelmistoyritysten keskittymä onkin tälle kehitykselle alueellisesti merkittävä vastapaino.

 

– On tärkeää, että opiskelijoilla on mahdollisuus työllistyä myös täällä. Usein opintoja päättävät ovat myös perheenperustamisiässä, ja opiskelun jälkeinen työllistyminen vaikuttaa asuinpaikkaan vuosikausiksi, ehkä koko loppuiäksi, Kasurinen sanoo.

Visma Solutions

  • Suomalainen ohjelmistoyritys, joka kehittää verkkopalveluina tarjottavia yritysohjelmistoja. Osa norjalaista Visma-konsernia.
  • Tärkeimpiä tuotteita ovat sähköisen taloushallinnon ohjelmisto Visma Netvisor, toiminnanohjausjärjestelmät Visma Severa ja Visma ValueFrame.
  • Noin 220 työntekijää, liikevaihto 48 miljoonaa euroa (2018).

 

Teksti Tommi Niittymies

Kuvat Jani Kautto