Tampereen teknillisellä yliopistolla kasvaa korkean biodiversiteetin kattopuutarha

Tampereen Kampusareenalta löytyy monimuotoinen kattopuutarha, joka elää ja muuttuu vuodenaikojen mukaan. Se tarjoaa jatkossa toivottavasti kodin paitsi kasveille myös perhosille ja muille hyönteisille.

Tampereen teknillisen yliopiston Kampusareena-rakennuksen katolle on rakennettu yli 150 neliön kattopuutarha, jonka biodiversiteettiaste on yksi korkeimmista Suomessa, kun puhutaan rakennetusta viherympäristöstä. Tavallisesta viherkatosta biodiversiteettikatto eroaa monipuolisuudellaan.

”Usein kaupunkien viherrakentaminen on aika monotonista: on nurmea ja yksilölajikasveja. Rakennetun ympäristön monimuotoisuus tulisi huomioida tulevaisuudessa entistä paremmin”, sanoo Kampusareenan viherrakentamisesta vastannut VRJ Länsi-Suomen varatoimitusjohtaja Henrik Bos.

Kampusareenan omistaa Suomen Yliopistokiinteistöt Oy.

”Olemme hyvin tyytyväisiä kattopuutarhaamme. Se sulauttaa rakennuksen kauniisti ympäristöönsä ja toivottaa tervetulleeksi kampukselle, vaikka sitten aurinkoa ottamaan tai talvella mäkeä laskemaan. Aiemmin rakennuksen kohdalla oli asfalttinen pysäköintialue, joten katon tuoma ilo niin hulevesien tasaajana kuin sosiaalisessa mielessä on ilmeinen”, sanoo SYK:n ympäristöinsinööri Ari-Pekka Lassila.

Vuonna 2015 valmistuneen Kampusareenan kattopuutarhan biodiversiteettiä nostettiin entisestään, kun huomattiin, ettei perinteisempi lajivalikoima pärjännyt katon eteläisen päädyn voimakkaassa auringonpaisteessa.

Katolle istutettiin kymmeniä eri kasvilajeja, maksaruohoja sekä luonnon niittykasveja. Katto muuntautuu olosuhteiden, vuodenaikojen ja eri sääjaksojen mukaan. Katolle kaivataan jatkossa myös muuta luontoa kuin kasvillisuutta.

”Katolle tullaan syksyn aikana viemään eräänlaisia hyönteishotelleja sekä puukarahkoita, joista erilaiset perhoslajikkeet ja hyönteiset toivottavasti löytävät itselleen pesän ja alkavat pitää kattoa viihtyisänä elinympäristönä”, Bos kertoo.

Viherkatot, viherseinät ja rakennetun viherympäristön monimuotoisuus ovat parin viime vuoden aikana herättäneet niin rakennuttajien kuin kuluttajien huomion. Viherrakentamisen merkitys ymmärretään myös kasvavassa määrin entistä laveammin. Ennen fokus oli viherrakentamisen esteettisyydessä, nyt ymmärretään myös funktionaaliset hyödyt.

Viherkatot ovat kauniita, mutta ne myös esimerkiksi sitovat itseensä lämpöä, pienhiukkasia ja auttavat kaupunkien hulevesiongelmissa.

”Esimerkiksi rankkasateet ovat erittäin haastavia kaupunkien infrastruktuurille. Viherkatot voivat ehkäistä omalta osaltaan kaupunkien katuja tulvimasta sitomalla itseensä vettä. Lisäksi vihreä rakentaminen on muun muassa lämpötaloudellisesti kannattavaa: viherkatot ja -seinät tasaavat lämpöä ja pitävät talot kesällä viileämpinä ja talvella lämpimämpinä”, Bos sanoo.

Kuva: hyönteishotellin toimintaa tarkkailee kampuksen tekninen manageri Maria Ouni

Lisätietoja:

Ari-Pekka Lassila, Suomen Yliopistokiinteistöt Oy
ympäristöinsinööri
+358 40 834 6388
ari-pekka.lassila@sykoy.fi

Henrik Bos
VRJ Länsi-Suomen varatoimitusjohtaja
+358 400 633 612
henrik.bos@vrj.fi