T&K-edelläkävijä Olli Niemi on jäämässä eläkkeelle

Pian eläkkeelle jäävä Olli Niemi on koko työuransa luovinut julkisen sektorin, yritys- ja yliopistomaailman risteyksessä. Luovuuden edistäminen on aina kiinnostanut visionääriä, ja Niemi haluaa antaa vauhtia uusille ideoille edelleenkin.

Kun Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n Olli Niemi teki vielä rakennustekniikan alan väitöskirjaansa, hän törmäsi seinään.

Vas. Olli, isoveli Esa ja pikkusisko Marja 1950-luvulla Ylimarkussa eli nykyisessä Närpiössä. Nuorin sisko Irma puuttuu kuvasta.

Elettiin 1980-luvun loppuvuosia. Nuori tohtorikoulutettava oli kirjoittanut Input-Output Analysis of  Building Construction in Finland -väitöskirjaansa pitkän selostuksen, joka tuntui tekijästä jotenkin lapselliselta. Yliopiston kahvilassa Niemi törmäsi vanhaan professoriinsa, legendaariseen Armo Pohjavirtaan ja kysyi tältä neuvoa. Pohjavirran ei tarvinnut sanoa kuin yksi sana – ”matriisilaskenta” – kun Niemi jo tajusi lähestyneensä asiaa väärästä näkökulmasta ja lähti juoksujalkaa työhuoneelleen.

Lähes kymmenen sivun mittainen kuvaileva teksti kiteytyi lopulta yhden rivin mittaiseksi ”kauniiksi matemaattiseksi kaavaksi”, joka piti sisällään kaikki mallin pienimmätkin yksityiskohdat – ja kaikki vain pienen onnenkantamoisen ansiosta.

Olli Niemi uskookin vahvasti poikkitieteellisten, satunnaisten kohtaamisten voimaan. Niitä hän on pyrkinyt edistämään myös työssään SYK:n tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan vetäjänä.

– Kun rakennukset ja tilat suunnitellaan oikealla tavalla, eri taustoista tulevat ihmiset törmäävät toisiinsa luontevasti arjessa, esimerkiksi käytävillä, taukotiloissa, kahviloissa ja ravintoloissa. Nämä kohtaamiset saattavat poikia uusia ideoita, joista taas voi jalostua innovaatioita, Niemi sanoo.

Mistä tullaankin yhteen Olli Niemen lempiaiheista – menestyviin kaupunkeihin.

Toisin kuin voisi helposti luulla, kaupungin menestys ei ole kiinni luonnonvaroista tai sijainnista eikä edes rahasta. Tämän todistaa esimerkiksi luonnonvaroiltaan köyhän Japanin ponnahdus talousmahdiksi toisen maailmansodan raunioista vain muutamassa vuosikymmenen kuluessa.

Niemi lapsensa Heidin kastejuhlassa helmikuussa 1988.

Mihin Japanin menestys sitten nojaa? Luovuuteen.

– Tarvitaan luovien toimintojen keskittymistä siten, että satunnaiset ja järjestetyt kohtaamiset ovat mahdollisia. Näin syntyy henkilökohtaista poikkitieteellistä vuorovaikutusta. Pitää olla myös innostusta ja riittävä massa, jotta joukkoon mahtuu riittävästi lahjakkuutta.

Yliopiston mies henkeen ja vereen

Olli Niemen elämä on pyörinyt Tampereen teknillisen yliopiston ympärillä aina siitä asti, kun hän vuonna 1973 tuli kaupunkiin nuorena opiskelijana. Samassa opinahjossa mies viihtyi valmistuttuaan vielä 14 vuotta tutkijana ja opettajana.

1980-luvun lopppuolella Niemi oli mukana luotsaamassa perinteisiä tamperelaisia teollisuuskiinteistöjä tähän päivään. Ilman häntä Finlaysonin ja Tampellan alueita ei kenties olisi, sillä kiinteistöt olivat jo vaarassa joutua puretuiksi.

– Tärkeintä oli löytää uusia liiketoimintoja vanhojen tilalle, Niemi sanoo.

Pian Niemi siirtyikin TTY:n viereen rakennettuun teknologiakeskus Hermiaan välittämään TTY:n osaamista yritysmaailmaan.

Hermian yrityskehitys- ja osaamiskeskusohjelmissa ”rasvahaalaristen kaupunkiin” syntyi Niemen myötävaikutuksella 250 uutta osaamisintensiivistä teknologiayritystä. Perinteinen kapasiteettia myyvä konepajateollisuus pyrähti nousuun. Samalla siitä muodostui fokusoitunut, maailmanmarkkinoiden johtava osaamisintensiivinen yritysklusteri, joka tarjosi elannon noin 25 000 ihmiselle. Sen vanavedessä nousi myös ICT-ala Nokia etunenässä. Vielä vuonna 1993 vain noin 2 000 työntekijää työllistänyt ICT-ala nousi kymmenessä vuodessa yli 15 000 työntekijän IT- ja media-klusteriksi.

14 vuoden työrupeaman jälkeen Olli Niemi siirtyi rakennusyhtiö NCC:lle, Helsinkiin. NCC:n kehitysjohtajana hän hyödynsi yliopistojen osaamista ja oli perustamassa rakennusalan strategisen osaamisen huippukeskittymää eli RYM-SHOK-ohjelmaa.

 

Niemi vuonna 1971.

Paluu juurille

SYK:hon Olli Niemi tuli vuonna 2010 perustamaan nuorelle yhtiölle tutkimus- ja kehitystoimintaa. SYK on ollut vuodenvaihteessa eläkkeelle jäävälle Niemelle unelmien työpaikka. Ympyrä ikään kuin sulkeutui.

SYK:ssa Niemi pääsi takaisin rakastamansa yliopiston vierelle ja lopulta aivan sen ytimeen. Monta unelmaa ehti toteutua.

– Olin mukana rikkomassa yliopiston sisäisiä siiloja ja tuomassa yritykset aivan kampuksen ytimeen. TTY uskalsi lähteä mukaan, ja niin rakensimme Kampusareenan aivan kampuksen keskelle. Rakennuksen katolle nousevaan torniin rakennettiin tiloja yrityksille.

Myös Kampusklubi sai alkunsa, kun Kampusareenan viidenteen kerrokseen tehtiin tilat järjestetyille ja satunnaisille kohtaamisille.

Niemi on myös saanut mahdollisuuden tutkia, miten tieto- ja viestintäteknologiaa voidaan hyödyntää uudella tavalla kiinteistöliiketoiminnassa.

– Nyt tämä murros on tulossa joka ikkunasta ja ovesta myös meidän liiketoimintaan.

Olli Niemi on ollut onnekas, sillä hän on saanut tehdä sitä, mitä osaa ja rakastaa: visioida, käynnistää hankkeita ja muuttaa toimintatapoja. Ja kiertää ympäri maailmaa puhumassa tästä kaikesta.

Samalla Niemi on myös oppinut paljon uutta. Esimerkkeinä hän mainitsee demot eli pienet kokeilut, joiden avulla voidaan testata uusien konseptien toimintaa pienimuotoisesti. Hänelle on myös selvinnyt, että muutoksia voidaan helpottaa ja vauhdittaa ottamalla käyttäjät mukaan suunnitteluun.

Tutkimuksen saralta Olli Niemi nostaa esille Tulevaisuuden oppimisen ympäristöt -hankkeen. Hanke muutti hänen käsityksiään oppimisesta ja avasi silmät näkemään digitalisaation vaikutukset sekä oppimiseen että muuhun kiinteistöliiketoimintaan. Kokeiluissa tutkittiin, miten muutetaan perinteisiä opetusympäristöjä, käytäviä, ravintoloita, kirjastoja ja tiloja tiloiksi, joissa voidaan oppia ja tehdä yhteistyötä.

2010

Käyttäjät mukaan suunnitteluun

Syksy 2013 muodostui tulevaisuuden kannalta tärkeäksi käännekohdaksi. Olli Niemi oli osallistunut TTY:n dosenttina Tampereen Tammelan alueen kehittämiseen.

Hän kummasteli, miksi asukkaat niin voimallisesti vastustivat alueelle ehdotettuja ratkaisuja. Sitten hän osallistui elämänsä ensimmäiseen Charrette-workshoppiin, jossa mietittiin Tullin alueen tulevaisuuden kehittämismahdollisuuksia yhdessä alueen käyttäjien, omistajien ja muiden osapuolten kanssa.

– Kokemus oli sykähdyttävä. Tajusin, että näin meidänkin pitää toimia, kehittää tiloja yhdessä käyttäjiemme kanssa, Niemi muistelee.

Uutta toimintamallia päätettiin laittaa testiin Jyväskylässä, jossa alettiin suunnitella yliopiston käytöstä poistetun ravintolan tilalle uutta toimintaa. Käyttäjät otettiin mukaan suunnitteluun, ja lopputuloksena musiikin laitoksen opiskelijat ja henkilökunta saivat tilat, joissa musiikki näkyy, kuuluu ja inspiroi.

– Käyttäjät pitävät Musican esiintymislavaa Jyväskylän, ellei peräti koko Suomen parhaana jazzklubina!

Samoihin aikoihin nousi Jyväskylään myös Ruusupuisto-uudisrakennus, sekin yhdessä käyttäjien eli kasvatustieteilijöiden kanssa suunnittelemalla. Kansainvälinen toimitilojen käytettävyyttä kyselytutkimuksin mittaava Leesman arvioi, että rakennus oli valmistuessaan maailman paras akateeminen työympäristö.

Näistä ja monista muistakin yhteiskehittämishankkeista rohkaistuneina SYK hyödyntää nykyisin yhteiskehittämistä kaikissa merkittävimmissä hankkeissaan.

Kaupunkirakenteiden uudistaja

Mitä pitkä työura rakennus- ja kiinteistöalalla on opettanut?

Rakennusprojekteilla olisi paljon opittavaa luovilta aloilta, Niemi sanoo. Teatteriesitykset myöhästyvät korkeintaan vartin – sen hän on oppinut nukketeatteria pyörittävältä vaimoltaan.

– Esiintyvät taiteilijat tekevät töitä intohimoisesti, ja kun esitys on valmis, sitä myös juhlitaan kunnolla. Mukaan otetaan kaikkien osallisten lähipiiri, jotka näin sitoutetaan mukaan.

2014

Olli Niemi jatkaa työntekoa osa-aikaisesti vielä vuoden loppuun. Mitä sitten on luvassa, malttaako energiapakkaus jäädä laakereillaan lepäämään? Ehei.

Kolmannessa elämässään Niemi kaavailee istuttavansa keisarinpuita kehittyviin maihin. Kuivuutta kestävä keisarinpuu kasvaa täyteen mittaansa 6–8 vuodessa. Se ulottaa juurensa pohjaveteen jopa 15 metriin saakka, ja sen isot lehdet suojaavat tuulelta ja auringolta.

Istutukset synnyttävät tehokkaan, hyvinvointia ja työpaikkoja luovan hiilinielun, joka siirtää hiilidioksidia ilmasta rakennuksiin ja kalusteisiin. Näin ilmastonmuutoksesta kärsivät maat saavat työtä, asuntoja ja ravintoa – sekä toivoa paremmasta tulevaisuudesta.

Uusia ideoita pulppuaa edelleen.

Olli Niemi pitää läksiäisluennon keskiviikkona 13. maaliskuuta Hervannan kampuksen Kampusklubilla. Merkkaa päivä kalenteriisi jo nyt!

 

TEKSTI: Marjo Kanerva