Yhteiskampuksesta hyötyvät kaikki

Yliopiston ja ammattikorkeakoulun läheisyys luo tutkimusta, jossa molemmat voivat keskittyä ydinosaamiseensa ja luoda näin uutta.

Lappeenrannan teknillinen yliopisto ja Saimaan ammattikorkeakoulu ovat toimineet samalla Skinnarilan-kampuksella vuodesta 2011. Samojen tilojen jakamisella on ollut yllättävänkin suuri vaikutus molempien toimintaan.

– Konkreettisia hyötyjä odotettiin resurssien säästöstä. Toivottiin, että rahaa voitaisiin käyttää johonkin tähdellisempään kuin seiniin, ammattikorkeakoulun rehtori Anneli Pirttilä toteaa.

 

”Säästöjä enemmän hyötyä on saatu yhteistyön tiivistymisestä.”

 

Säästöjä on saatukin. Aiempaa tiiviimmän tilankäytön lisäksi korkeakoulut voivat nyt jakaa resursseja, joista erinomainen esimerkki on yhteinen kirjasto. Se palvelee sekä opiskelijoita että tutkijoita aiempaa tehokkaammin, ympäri vuorokauden.

 

Projekteihin parhaat puolet molemmista

Säästöjä enemmän hyötyä on kuitenkin saatu yhteistyön tiivistymisestä. Sitä osattiin odottaa, mutta ei tässä mittakaavassa.

– Yliopisto tekee tiedettä ja ammattikorkeakoulu soveltavaa tutkimusta samoissa laboratoriossa. Olemme saaneet miljoonia euroja tutkimushankkeisiin hyödyntämällä molempien parasta osaamista yhdessä, Lappeenrannan teknillisen yliopiston rehtori Juha-Matti Saksa kertoo.

Yliopiston tutkimus saa taustatukea ammattikorkeakoulun osaajilta, jotka ovat olleet mukana testaamassa teknisiä innovaatioita ja kaupallistamassa esimerkiksi suurnopeusturbogeneraattoreita ja vaihteellisia sähkömoottoreita.

– Sillä on odottamattoman suuri vaikutus, kun ihmiset istuvat samoissa kahvipöydissä, törmäävät ja vaihtavat ajatuksia, Pirttilä jatkaa.

Ongelmitta yhteisvoimin

Yllätyksellistä on ollut myös yhteiselämän ongelmattomuus. Alusta alkaen yliopistolla ja ammattikorkeakoululla sekä kaupungilla on ollut selvä yhteinen halu luoda vahva korkeakoulukeskus Lappeenrantaan.

– Prosessi ei tietenkään ole aina ollut helppo – se on edellyttänyt neuvotteluja ja kompromisseja. Kaikesta on kuitenkin pystytty sopimaan, Pirttilä kiittää.

Konseptia kehitettiin yhteistyössä SYK:n kanssa, ja kehitystyötä tehdään edelleen yhdessä. SYK:lle Lappeenranta oli tärkeä pilottihanke, jossa toimintamallia räätälöitiin voimakkaasti kyseisen hankkeen näköiseksi.

Lappeenrantalaiset suosittelevat yhteiskampusta lämpimästi muillekin.

– Pikemminkin kysymys on, onko muilla ylimääräistä rahaa? Eivätkö muut halua yhteiskampuksen toiminnallisia hyötyjä? Saksa kysyy.