Yliopistokiinteistöjen kehittämisestä hyötyvät kaikki Anssi Koski

Yliopistojen tilankäyttö on viime vuosina tehostunut ja tiloja on uudistettu – myös esimerkiksi Oulun kampuksella. Kiinteistöjen kehittäminen ei koidu ainoastaan asiakkaiden ja käyttäjien hyödyksi, vaan saamapuolella on myös yhteiskunta.

Yliopistokiinteistöjen vuokrat puhuttavat, mutta keskustelussa otetaan harvoin huomioon kaikki faktat. Tarkastellaanpa siis tilannetta vaikkapa Oulussa.

Oulun yliopistolla oli vielä viisi vuotta sitten reilut 200 000 neliötä Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:ltä vuokrattuja tiloja. Sen jälkeen Kajaanin opettajankoulutuslaitos on siirtynyt Kajaanista Ouluun, arkkitehtuurin osasto muuttanut Linnanmaan-kampukselle ja tilankäyttöä Linnanmaalla tiivistetty. Yliopiston SYK:lta vuokraamien tilojen laajuus on supistunut samalla 160 000 neliöön.

Olemme vuosien varrella uudistaneet ja tehostaneet tilankäyttöä. Hyvä esimerkki tehokkaasta tilankäytöstä ja synergiahyödyistä on se, että Oulun ammattikorkeakoulu saatiin tiloja muuttamalla mahdutettua samalle Linnanmaan-kampukselle Oulun yliopiston kanssa. Kontinkankaalla hammaslääketieteen uudisrakennukseen sijoittui yliopiston lisäksi kaupungin ja ammattikorkeakoulun toimintoja.

Samaan aikaan olemme parantaneet myös energiatehokkuutta ja pienentäneet hiilijalanjälkeä. Olemme panostaneet energiankulutuksen seurantaan ja sen pohjalta energiankäytön optimointiin.

Huomio vuosivuokriin

Vuosina 2010–2017 noin 36 000 neliömetriä Oulun yliopiston tiloja on peruskorjattu kaikkiaan 41,6 miljoonan euron arvosta. Peruskorjattujen ja uudistettujen tilojen neliövuokrat ovat luonnollisesti korkeampia kuin vanhojen tilojen, mutta vanhoissa tiloissa neliöt ovat usein tehottomammassa käytössä.

Neliövuokrien sijaan kannattaakin tarkastella vuosivuokria: Oulun yliopiston maksamat vuosivuokrat ovat pienentyneet vuodesta 2012 vuoteen 2017 yli 7 prosenttia.

Yliopistojen vuokrista puhuttaessa on pidettävä erillään kaksi eri käsitettä: vuokranantajalle maksettava vuokra ja tiedekunnan yliopistolle maksama sisäinen vuokra. Nämä eivät välttämättä ole yksi ja sama asia, vaan sisäinen vuokra saattaa sisältää varsinaisen tilavuokran lisäksi muitakin eriä.

Yliopistojen tiloistaan maksamaa vuokraa ei myöskään voi suoraan verrata esimerkiksi toimitilojen vuokriin.

Yliopistoissa on usein muun muassa tutkimus- ja laboratoriokäyttöön tarkoitettuja erikoistiloja. Myös tavallisilta opetustiloilta edellytetään toimistotiloja tehokkaampaa talotekniikkaa, kuten ilmanvaihtoa. Toimitilojen rakentaminen ja korjaaminen yliopistolle onkin toimistotiloihin verrattuna huomattavasti kalliimpaa. Koska vuokrat on sidottu rakentamis- ja korjauskustannuksiin, yliopistotilojen vuokrataso on toimistotiloja korkeampi.

Yhteiskunta hyötyy

Kannattaa ottaa huomioon myös se, että emme ole vuokranantajana monopoliasemassa. Yliopistoilla on halutessaan mahdollisuus vuokrata tiloja myös muilta toimijoilta.

Yhteiskunnan näkökulmasta toimintamme on ollut tehokasta. Olemme sekä myyneet että vuokranneet edelleen yliopistoille tarpeettomiksi käyneitä tiloja. Näin syntynyttä tulosta olemme palauttaneet yliopistoille ja valtiolle osinkoina vuosittain.

Osakeyhtiönä maksamme tuloksestamme myös veroja, mitä vuokranantajana aiemmin toiminut valtion liikelaitos ei tehnyt. Olemme kaikilla toimintapaikkakunnillamme yksi suurimmista kiinteistöveron maksajista. Vuonna 2016 maksoimme veroja yhteensä 19,2 miljoonaa euroa, joista kiinteistöverojen osuus oli 57 prosenttia.