Torstaina 15.9.2022 SYKin ja osakasyliopistojen edustajat kokoontuivat yhdessä keskustelemaan aiheista: varautuminen ja jatkuvuudenhallinta. SYKin organisoima, vuosittainen kampusturvallisuuspäivä järjestettiin tänä vuonna Helsingissä Sokos Hotel Presidentin luentosalissa.
Asioista puhuminen on varautumista etukäteen
Turvallisuuspäivän 2022 tarkoituksena oli tarjota osallistujille näkemys varautumiseen varautujan näkökulmasta. Päivän aikana keskusteltiin varautumisesta kampustasolla ja käsiteltiin yhdessä sitä, miten tilannekuvaa pidetään yllä muuttuvissa tilanteissa. Lisäksi korostettiin yhteistyön, roolien ja ennalta määriteltyjen prosessien merkitystä.
Päivä alkoi avaussanoilla, kun SYKin toimitusjohtaja Sanna Sianoja toivotti paikalle saapuneet tervetulleeksi pitäen ajantasauskatsauksen kiinteistöalan turvallisuustilanteesta. Puheessa korostui alkuvuonna kehittynyt Venäjän hyökkäys Ukrainaan, ja kuinka tuon jälkeen mm. väestönsuojiin liittyvä keskustelu on ymmärrettävästi nostanut päätään – turvallisuusympäristömme muuttui radikaalisti. Sianoja kiteytti puheensa sanoessaan, kuinka se, että asioista puhutaan, on sitä viisautta. Se on varautumista etukäteen. Kampusturvallisuuspäivän merkitystä ei olisi paremmin voinut kuvata.
Seuraavaksi edettiin itse päivän teemaan, kun Seclion Oy:n turvallisuusasiantuntija Anna Partanen ja SYKin ylläpitopäällikkö Ville Kautto aloittivat kampusturvallisuuden tilannekatsauksella. Partanen ja Kautto kertoivat päivän mittaan mm. ensi vuoden toimintasuunnitelmista varautumisen osalta sekä varautumisen ja huoltovarmuuden merkityksestä kampuksilla. Myös yhteistoiminnan ja tilannekuvan ylläpidon merkittävyyttä riski- ja häiriötilanteen tullessa korostettiin. Partanen kertoi, kuinka ennakkoon on tärkeä suunnitella sitä, miten eri häiriö- ja riskitilanteessa tulisi toimia. Tarvitaan niin ennakoivaa kuin tilanteen aikaista varautumisen yhteistoimintaa. Partasen mukaan yhteistoiminnassa on huolehdittava siitä, että asianosaiset saavat toisiltaan käsiteltäviin asioihin liittyvän riittävän informaation valmiussuunnittelua sekä tilanteissa toimimista varten. Yhteistoiminta varmistetaan Partasen mukaan mm. seuraavien tekijöiden huomioimisella:
- Nimetään keskeisistä yhteistoimintatahoista säännöllisesti kokoontuva varautumisen yhteistyöryhmä
- Yhteiset varautumisprosessit ja toimintamallit tulee riittävällä tasolla dokumentoida ja viedä osaksi valmiussuunnittelua
Myös tilannekohtaiset toimintaohjeet tulisi olla määriteltynä, koska ne tukevat toimintaa tilanteessa, jossa riskienhallinnan toimet eivät ole riittäneet. Dokumentoitujen tilannekohtaisten toimintaohjeiden avulla saadaan häiriötilanteen kohdatessa selville muun muassa, miten eri tilanteissa tulee toimia ja missä järjestyksessä, tieto keskeisistä toimijoista, rooleista ja vastuista sekä tarvittavat yhteystiedot ja viestintäväline. Nopeasti muodostettava tilannekuva mahdollistaa toimijoiden välittömän reagoinnin häiriötilanteeseen – tiedetään: kuka tekee, mitä tekee, mitä päätöksiä on tehty ja säästytään myös päällekkäiseltä työltä.
Digitaalinen turvallisuus KIRA-alalla
Kampusturvallisuuspäivän vierailevana luennoitsijana toimi Huoltovarmuuskeskuksen tietoyhteiskuntaan liittyvää varautumissuunnittelua hoitavan Digipoolin valmiuspäällikkö Antti Nyqvist. Luennon aiheena oli Digipoolin näkemykset aiheesta: Digitaalinen turvallisuus KIRA-alalla.
Digiturvallisuus tai digitalisaation turvallisuus on digitaalisessa muodossa olevien tietojen ja niiden käsittelemisen, siirtämisen ja säilyttämisen turvallisuudesta varmistumista. Digiturvallisuudella vaikutetaan myös fyysisen ympäristön turvallisuuden toteutumiseen. Myös KIRA-alan riippuvuus digitaalisista ratkaisuista lisääntyy jatkuvasti mm. kiinteistöautomaation osalta, joten se lisää myös digiturvallisuuden jatkuvaa huomioimista alalla.
Nyqvist nosti puheessaan esille, kuinka digitaalisen turvallisuuden huomiointi on tärkeä osa myös energiatehokkuuspalveluiden kehittämistä niin alan tekijöiden kuin tulevienkin tekijöiden osalta läpi koko alan koulutuksen: KIRA-alan korkea-asteen, ammatillisen korkea-asteen, ammatillisen toisen asteen ja alan täydennyskoulutuksissa sekä pätevyysvaatimuksissa.
Kampusturvallisuuspäivän yhtenä kantavana teemana oli varautumiseen ja turvallisuustekijöihin liittyvä viestintä niin organisaation sisäisesti kuin ulkoisesti, eikä Nyqvistin näkemys digiturvallisuuteen liittyen poikennut tästä tekijästä.
SYK kiinteistönomistajana haluaa ymmärtää asiakkaan tarpeet varautumisessa poikkeustilanteisiin
Hervannan kampuksen varautumiseen liittyvistä tekijöistä oli kertomassa SYKin Hervannan kampuksen tekninen manageri Aapo Kauppinen. Kauppinen alusti puheensa kelaamalla aikaa vuoden 2022 alkupuolelle siihen hetkeen, kun Venäjän aloittama sota Ukrainassa kärjistyi kriittisesti. Hän kertoi, kuinka huoli mahdollisista kriisitilanteista Suomessa on kasvanut Venäjän sodan myötä. Myös SYKissä varautumissuunnittelua oli tehty jo aiemmin, mutta kuten Kauppinen totesi: mittakaava on kasvanut oleellisesti vuoden 2022 aikana.
SYKin kiinteistöistä ja kohteista jokainen on omanlaisensa ja jokaisessa niissä on erilaiset prioriteetit. Jokaisen kohteen erityispiirteet tulisi huomioida varautumista suunniteltaessa ja toteutettaessa. Tätä myös Kauppinen korosti puheessaan. SYK kiinteistönomistajana haluaa ymmärtää asiakkaan tarpeet varautumisessa poikkeustilanteisiin. Kauppinen korosti, kuinka kumpikaan osapuoli (SYK tai yliopisto) ei välttämättä pysty omin päin tekemään oikeita ratkaisuja, vaan yliopiston tarpeet ja prioriteetit varautumisen osalta kartoitetaan yhteistyössä. Näin tehtiin myös Tampereen yliopiston kanssa Hervannan kampukseen liittyen, minkä seurauksena toteutettiin seuraavia toimenpiteitä:
- Tarkastettiin ja täydennettiin väestönsuojien välineistö ja laitteistot
- Selvitettiin olemassa olevat varavoimajärjestelmät
- Kartoitettiin henkilöturvallisuuteen ja erityisiin tutkimuslaitteisiin liittyvät riskit
Yhteenvetona päivästä voidaan todeta, kuinka varautuminen on ennen kaikkea ennakoivaa suunnittelutyötä. Tehokas varautumistyö perustuu uhka-arvioon ja tilannekuvan muodostamiseen niin, että käytänteistä ollaan ajan tasalla. Lisäksi onnistuneet varautumisen toteutumiseksi tarvitaan tiivistä yhteistyötä niin sisäisesti kuin ulkoisesti – digitaaliset toimintaympäristöt huomioiden.
