Jukka Mönkkönen valittiin huhtikuussa jatkamaan Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n (SYK) hallituksen puheenjohtajana. SYKin yhden omistajayliopiston – Itä-Suomen yliopiston – rehtorina vuodesta 2015 lähtien toiminut Mönkkönen on toiminut vuoden 2020 kesäkuusta lähtien hallituksen puheenjohtajana.
Puheenjohtajuus tuonut SYKin toimintaa tutummaksi
Kuopiolaisen Jukka Mönkkösen mukaan puheenjohtajana toimiminen on avannut uutta näkökulmaa yliopistojen toimitilakysymyksiin, ja useamman vuoden hallituksessa mukana oleminen on tuonut myös SYKin koko toimintaa tutummaksi.
– Itä-Suomen yliopisto on iso osakas SYKissä. Meidänkin kiinteistöistämme valtaosa on SYKin omistamia. Yhtiön toiminta on siis jo vuosien takaa asiakkaan näkökulmasta vuokralaisena ollut tuttu. Hallituksen puheenjohtajana katson nyt hieman eri näkökulmasta yliopistojen tila-asioita, kun katson niitä yhtiön ja omistajaohjauksen näkökulmista, kertoo Mönkkönen.
SYKin toiminnan tarkoituksena on olla paras kampuskumppani. SYK haluaa pystyä parhaalla mahdollisella tavalla palvelemaan kaikkia asiakkaitaan kampuksilla, jotta toiminta tukisi omistajayliopistojen toimintaa. Mönkkösen mukaan toiminnan tarkoituksen toteutuminen vaatii toteutuakseen aktiivista vuoropuhelua yliopistojen ja SYKin välillä.
– Siitä lähtien, kun tulin mukaan SYKin hallitukseen ja hallituksen puheenjohtajaksi, olemme yhdessä toimivan johdon ja hallituksen kanssa pyrkineet lisäämään omistajavuorovaikutusta yhtiön johdon, hallituksen sekä omistajien välillä. Hallitus ja toimiva johto haluavat kuulla, mikä on omistajien tahtotila isoissa linjauksissa: mihin suuntaan SYKkiä tulisi kehittää, jotta SYK olisi strategiansa mukaisesti paras kampuskumppani. Vuorovaikutuksesta on pyritty tekemään aktiivista ja avointa, toteaa Mönkkönen.
Yliopistojen tilaratkaisuissa otettava huomioon hyvinvointiin liittyvät kysymykset
Vankan taustan yliopistomaailmasta sekä Suomesta että ulkomailta omaavan Mönkkösen mukaan yliopiston yhteiskunnallinen rooli on tänä päivänä erittäin merkittävä.
– Jos lähdetään siitä, että mihin suomalainen yhteiskunta ja sen menestys pohjaa, niin mehän olemme osaamispohjainen yhteiskunta. Menestyksemme riippuu siitä, että meillä on vahva tutkimukseen perustuva osaaminen, jonka myötä innovaatiotoiminta on vankkaa. Meidän taloutemme pyörii näiden innovaatioiden ja siihen perustuvan vientiteollisuuden varassa. Yliopistojen tutkimus ja tutkimusperusteinen koulutus ovat kaiken tämän ytimessä, kertoo Mönkkönen.
– Yliopistolla on myös suora konkreettinen yhteys sijaintialueensa kehittymiseen. Se tuo nuoria alueelle, joista iso osa jää opiskelujen jälkeen myös töihin sinne. Tämä taas synnyttää alueelle elinvoimaa, innovaatioita sekä yritystoimintaa. Eli onhan se yliopiston rooli monenlaisesta kulmasta katsottuna suomalaisessa yhteiskunnassa erittäin merkittävä – sanoisin jopa, että monessa mielessä aivan ratkaiseva, lisää Mönkkönen.
Hybridityöskentelystä on viime vuosina tullut entistä isompi tekijä. Digiloikan myötä hybridiaika on tuonut esille sen negatiiviset ja positiiviset vaikutukset työ- ja opiskelijayhteisöihin. Mönkkösen mukaan ihmisten hyvinvointiin linkittyvät kysymykset niin työntekoon kuin opiskeluun liittyen on oltava esillä ja mietittävä ratkaisuja sitä kautta.
– Joustaviin tilaratkaisuihin ollaan menossa, kun hybridiopiskelu ja -työskentely ovat lisääntyneet. Nämä ovat isoja kysymyksiä, joihin kellään ei ole täydellisiä vastauksia, ja tämä vaatii tiivistä yhteistyötä SYKin ja yliopistojen välillä. SYKin on oltava aktiivisesti mukana omistajayliopistojensa kampuskehitysprosesseissa, jotta voidaan yhdessä visioida, suunnitella ja hakea ratkaisuja. Vallitseva muutos on nähtävä ennemminkin mahdollisuutena kuin jatkuvana uhkana, toteaa Mönkkönen.
Musiikkia harrastava Mönkkönen viettää kesän veneilyn ja mökkeilyn parissa
Mönkkösen vapaa-aika menee pitkälti veneilyn ja musiikkitoiminnan parissa. Musiikkiharrastus ei kuitenkaan nuorelle Mönkköselle ollut itsestäänselvä harrastus.
– Lapsena olin musiikista kiinnostunut ja pääsinkin musiikkiluokalle, mutta 60-luvun pedagogiikka oli sitä, että opettajani mukaan olisin ollut epämusikaalinen. Niinpä harrastin nuoruusikäni muita lajeja, kuten urheilua. Lukioaikaan ajauduin harrastajateatteriin, jossa teimme musiikkinäytelmiä. Sitten huomasin, että laulaminen oli mukavaa ja kehityin siinä koko ajan. Musiikki on sittemmin vuosikymmenet ollut yksi keskeinen harrastus. Ei niinkään sen tekeminen, mutta sen esittäminen. Olen lauleskellut erilaissa kokoonpanoissa mieskuoroista rokkibändeihin, muistelee Mönkkönen.
Kesäsuunnitelmille Mönkkösellä on selvät sävelet.
– Kun aikanaan lomalle pääsen, niin kesä menee paljolti veneillen ja mökkeillen. Lasten ja lastenlasten kanssa vietetään leppoisissa tunnelmissa nauttien Suomen kesästä, päättää Mönkkönen
Artikkelikuva: Itä-Suomen yliopisto
