Lähde-kirjastorakennuksesta on muodostumassa uusi poikkitieteellinen kohtaamispaikka opiskelijoille sekä kaikille Jyväskylän kaupunkilaisille. Rakennusta kutsutaan Lähteeksi ja yksi sen keskeisistä toimijoista on avoimen tiedon keskus, sillä juuri sellainenhan se on, tietoa on avoimesti tarjoilla niin kirjoissa, kokoelmissa, lehdissä kuin sähköisessäkin muodossa. Rakennuksessa on myös kahvila-ravintola sekä paljon paikkoja missä viihtyä ja etsiä tietoa. Näyttely- ja tapahtumatila palvelee yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja tuo eri-ikäisiä kansalaisia rakennukseen tiedon ja tieteen äärelle. Lasten tiedekasvatuskonseptia varten on oma opetustilansa.
Suomen Yliopistokiinteistöt Oy (SYK) on tehnyt Jyväskylän yliopiston kirjastorakennuksessa erittäin onnistuneen peruskorjauksen. Peruskorjauksen yhteydessä rakennukseen on saatu paljon tilan tuntua sekä tiloja on jäsennelty monikäyttöisempään suuntaan yhteistyössä käyttäjien, Jyväskylän yliopiston avoimen tiedon keskuksen ja digipalveluiden henkilöstön sekä opiskelijoiden edustajien ja arkkitehdin kanssa.
”Rakennuksen peruskorjausta on ollut suunnittelemassa arkkitehti Ari Sipinen. Hän jatkaa isänsä Arto Sipisen jalanjäljissä ja toi rakennuksen upeasti uudelle vuosituhannelle. Asiantuntevan kiinteistön omistajan SYK Oy:n kanssa sekä pääsuunnittelijan ja suunnitteluryhmän kanssa on ollut ilo työskennellä. Muuntojoustavasti aikanaan rakennettu mieseläistä konstruktivismia edustava kirjastorakennus on arkkitehti Arto Sipisen keskeisiä töitä, ja peruskorjauksessa sen parhaat puolet nousivat esiin. Erityisen hienoja ovat Seminaarinmäen kauniiseen puistoon avautuvat kahvilan ja ravintolan uudet suuret ikkunat. Luonto tulee niiden kautta sisätiloihin saakka,” kertoo Pirjo Vuorinen, museotoimintojen päällikkö ja avoimen tiedon keskuksen varajohtaja, Jyväskylän yliopistosta.
Kirjastorakennus kutsuu tiedon lähteille
Lähde-nimi on myös kirjastolle uusi. Se valikoitui Jyväskylän yliopiston järjestämässä avoimessa nimikilpailussa. Ehdotuksia tuli todella paljon, mutta nimen, Jyväskylän yliopiston kirjasto Lähde, katsottiin olevan rakennukselle paras ja herättävän positiivisia tuntemuksia. Asiakas ikään kuin pääsee tiedon Lähteelle sekä vuoden aikojan mukaan uusituvan luonnon ääreen. Ikkunoista avautuu näkymä viheralueelle, joka koostuu niin vanhoista kuin vastaistutetuista puista. Omaleimaisen yksityiskohdan tuovat liito-oraville tarkoitetut pesäpöntöt.
Rakennukseen on tulossa myös upeita taideteoksia. Taideteosten sijoitussuunnitelmaa tehdään yhteistyössä yliopiston ja valtion taideteostoimikunnan kanssa ja rakennukseen tulee useita teoksia sekä valtion että yliopiston kokoelmista. Päätaideteos on valtion teos kuvanveistäjä Mikael Pohjolalta. Päätaideteos sijoittuu kuvassa alla näkyvälle alueelle, jolloin se jakautuu kahteen ylimpään kerrokseen. Teosta voi katsella ylimmistä kerroksista ja se valaistaan, jolloin se näyttäytyy aina edukseen vuorokauden- ja vuodenajasta toiseen. Rakennukseen sijoitetaan myös sinne alun perin hankittuja töitä. Ensimmäiseen kerroksessa on kunnostettu Carolus Enckellin rakennuksen alkuperäinen seinämaalaus ”Minä ole väri ja sinä olet sana” vuodelta 1975.
Tähän kohtaan tulee uusi taideteos kuvanveistäjä Mikael Pohjolalta.
Rakennusta on kunnostettu pieteetillä kaikkea alkuperäistä kunnioittaen, ja joitain tunnistettavia ominaisuuksia on säilytetty, kuten esimerkiksi kaiteissa toistuva keltainen väri. Raikkaana värinä erilaisilta pinnoilta ja yksityiskohdista toistuva keltainen piristää rakennuksen ilmettä. Rakennuksessa on hyödynnetty alkuperäiset neliönmuotoiset valaisimet, mitkä vain käväisivät korjauksessa ja päivitettiin nykyaikaisiksi LED-valaisimiksi. Yleisötiloihin kunnostetuissa alkuperäisissä kalusteissa on tuttu musta-valkoraidallinen villakangas, joka on nimeltään Jyväskylän Kesä. Alkuperäiset kalusteet ja kalustesuunnitelman väreineen ovat 1970-luvulla suunnitelleet Torsten ja Vuokko Laakso.
Teknologiaa on lisätty rakennukseen todella paljon. Saneerauksen myötä sekä ala- että yläkerroksissa kulkee suuret ilmamäärät ja niitä pystyy säätämään tarpeen mukaisesti. Pienenä digitaalisen ajan yksityiskohtana ovat pienet infonäytöt, mitkä heräävät eloon, kun niitä koskettaa. Näytöt kertovat mm. huoneen lämpötilan.
”Rakennuksen peruskorjaus on ollut mielenkiintoinen prosessi – rakennus uudistui teknisesti, toiminallisesti ja tilankäytöllisesti täysin, kuitenkin kunnioittaen alkuperäistä ulkoasua mm. ulkovaipan, mittasuhteiden ja värityksen osalta,” toteaa SYKin rakennuttajapäällikkö Kimmo Mäkelä.
Lähteessä saatiin lisää tilaa ihmisille ja viihtymiselle puhkaisemalla alimpiin kerroksiin näyttävä portaikko. Aiemmin kirjavarastona toimineiden kerrosten paikalle saadaan kirjastoon lukusali, oleskelutilaa lukemiselle ja työskentelylle, sekä rauhallisen työn huoneita.
Lähteen keskusaulan katto on lähes kokonaan lasia, ja sitä pitelevät kiinni rakennuksen sisäpuoleiset rakenteet. Tämä tuo hurjasti valoa kaikkiin kerroksiin. Peruskorjauksen myötä on puhkaistu keskiväylä kaikkiin kerroksiin. Rakennuksessa on myös tehty useita rakennusteknisesti haastavia pilareita ja tukirakenteita paikallavaluina. Kuvassa näkyvät pystyritilät tuovat ilmaa rakennuksen alempiin kerroksiin. Remontin yhteydessä taloon on asennettu merkittävästi älykästä talotekniikkaa, joka sekä parantaa rakennuksen käyttäjien viihtyvyyttä, mutta samalla varmistaa turvallisuutta sekä lisää ekologisuutta.
Lähteen keskusaulan katto on lähes kokonaan lasia, ja sitä pitelevät kiinni rakennuksen sisäpuoleiset rakenteet. Tämä tuo hurjasti valoa kaikkiin kerroksiin. Peruskorjauksen myötä on puhkaistu keskiväylä kaikkiin kerroksiin. Rakennuksessa on myös tehty useita rakennusteknisesti haastavia pilareita ja tukirakenteita paikallavaluina. Kuvassa näkyvät pystyritilät tuovat ilmaa rakennuksen alempiin kerroksiin. Remontin yhteydessä taloon on asennettu merkittävästi älykästä talotekniikkaa, joka sekä parantaa rakennuksen käyttäjien viihtyvyyttä, mutta samalla varmistaa turvallisuutta sekä lisää ekologisuutta.
