Nekalan normaalikoulun yhteyteen toteutettu paahdeketo on onnistunut esimerkki ekologisesta kompensaatiosta

Tampereella Nekalan normaalikoulun kouluniityllä on onnistuneesti kompensoitu mäkihiilikoin elinympäristöjen häviämistä ja tuotettu korvaavaa elinympäristöä harvinaisille harjukasveille. Normaalikoulun G-käytävän ja Mäntyhaantien puoleiselle nurmikaistaleelle perustettiin vuonna 2018 paahteinen ketoalue – koulun oma kouluniitty. Kouluniityn tavoitteena on ollut muodostaa korvaava elinympäristö erittäin uhanalaiselle mäkihiilikoille (Anacampsis fuscella). Lisäksi niitty on monipuolistanut maisemaa, lisännyt alueen biodiversiteettiä sekä toiminut opetusympäristönä.

Kouluniitylle istutettiin metsäapilan lisäksi myös muita ketokasveja

Ekologisen kompensaation avulla ihmisen toiminnasta luonnon monimuotoisuudelle yhtäällä aiheutunut haitta hyvitetään lisäämällä luonnon monimuotoisuutta toisaalla. Nekalan normaalikoulun ketoalueen tavoitteena oli muodostaa korvaava elinympäristö mäkihiilikoille, jonka elinympäristöjä tuhoutui normaalikoulun laajennuksen seurauksena.

Kouluniitty perustettiin yhdessä Villi vyöhyke ry:n sekä Tampereen yliopiston normaalikoulun koululaisten kanssa. Koululaiset kylvivät siemenet ja istuttivat taimet alueelle. Kouluniitylle on kylvetty metsäapilan ja muiden matalien ketokasvien siemeniä useana syksynä. Metsäapila on mäkihiilikoin toukkien ainoa ravintokasvi. Lisäksi niityille on kylvetty mäkitervakkoa, tunturikurjenhernettä, ukontulikukkaa, jänönapilaa, keltamaitetta, isomaksaruohoa, mäkikuismaa, idänkeulankärkeä, kelta-apilaa, ketoneilikkaa ja pölkkyruohoa. Kaikki kasvit on kerätty lähiseudulta ja siementen alkuperä on jäljitettävissä.

Villi vyöhyke ry:n puheenjohtajana toimivan Jere Niemisen mukaan Nekalan normaalikoulun ketoalue on poikkeuksellisen onnistunut ekologisen kompensaation toteutus Suomessa.

Kouluniitty on poikkeuksellisen hyvin onnistunut tapaus, sillä Suomessa ei ole vielä juurikaan onnistuneita kokemuksia ekologisesta kompensaatiosta. Alue oli vielä nurmikkoa vuonna 2018, joten on erityisen hienoa, kun saimme toteutettua kaupunkiympäristöön näin merkittävää luontoa, jollaista ei monella luonnonsuojelualueellakaan ole. Tässä saimme nurmikon muutettua erittäin uhanalaiselle luonnolle tärkeäksi alueeksi, kertoo Nieminen.

Kuvassa normaalikoulun oppilaat tekevät syksyn 2022 kylvöä.
Kouluniitty on toteutettu yhteistyössä normaalikoulun oppilaiden kanssa. Kuva vuoden 2022 syksyn kylvöstä. Kuva: Villi vyöhyke ry.

Yhteistyö oppilaiden kanssa on tehnyt toteutuksesta ainutlaatuisen

Nekalan normaalikoulun lehtorina toimivan Sami Vartiaisen mukaan projektissa alusta asti mukana olleet oppilaat ovat nyt 9. -luokkalaisia. Vartiainen on myös itse ollut toteutuksessa alusta alkaen mukana, ja vuosittainen lisäkylvö on pyritty toteuttamaan aina samojen oppilaiden kanssa.

Oppilaat muistavat hyvin, mihin kohtaan mikäkin taimi on istutettu. He ovat myös kehuneet, kuinka niitty on kesäisin hienon näköinen, kertoo Vartiainen.

Yhteistyö normaalikoulun oppilaiden sekä henkilökunnan kanssa on sujunut todella hyvin. Kompensaation lisäksi oppilaiden kanssa tehty yhteistyö tekee koko toteutuksesta ainutlaatuisen, kun oppilaat ovat istuttaneet taimia ja kylväneet siemeniä sekä seuranneet kasvustoa, toteaa Nieminen.

Niityn seuraava täydennyskylvö tapahtuu jälleen ensi syksynä, joten toiminta tulee jatkumaan myös tulevina vuosina. Lisäksi niityn yhteyteen tulee lähitulevaisuudessa infokyltti, jossa kerrotaan kouluniitystä ja mäkihiilikoista tarkemmin. Normaalikoulun oppilaat tekevät kyltin yhteistyössä Villi vyöhyke ry:n kanssa.

Kouluniittyprojekti on toteutettu Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n toimeksiantona yhteistyössä Tampereen yliopiston normaalikoulun kanssa. Lisäksi mukana projektissa on Tampereen yliopiston kestävän kehityksen työryhmä. Siemenet ja taimet toimitti Villi vyöhyke ry, joka on vuonna 2013 Tampereella perustettu luonnonsuojeluyhdistys.

Artikkelikuva: Villi vyöhyke ry


Muut blogit

Muut blogit

Sm4rt LOC – pelillinen oppimis- ja tutkimusympäristö

5 kysymystä SYKin uudesta strategiasta

Esittelyssä SYKin toimitusjohtaja Sanna Sianoja

Digitaalinen ekosysteemi – demohankkeen avulla kohti vuorovaikutteista pedagogiikkaa

© 2024 Suomen Yliopistokiinteistöt Oy