Kiinteistönomistajana Suomen Yliopistokiinteistöt Oy (SYK) haluaa olla vastuullisuuden edelläkävijä, joka luo muillekin hyviä käytäntöjä. Tällainen rooli varmistaa, että SYK on osakasyliopistoille ja muille vuokralaisille houkutteleva yhteistyökumppani.
SYKin vastuullisuusasiantuntijan Heikki Savikon mukaan vastuullisuus on ollut jo useamman vuoden kasvava trendi, ja se nousee jatkuvasti entistä enemmän pinnalle myös kiinteistöliiketoiminnan alalla.
“Kiinteistönomistajana meillä on tärkeä rooli osana vastuullista toimintaa laajemmin. Haluamme panostaa vastuullisuuteen ja kestävyyteen sekä tehdä asioita etupainotteisesti, jolloin voimme olla suunnannäyttäjiä ja luoda pohjaa parhaille käytänteille”, toteaa Savikko.
SYK osallistuu laajemmin vastuullisuutta yhteiskunnassamme edistäviin verkostoihin ja on jäsenenä muun muassa RAKLI ry:ssä, FIBS:ssä ja FIGBC:ssä.
Yhtiön merkittävin sidosryhmä on sen omistajat: Suomen valtio sekä kahdeksan osakasyliopistoa. Yliopistoilla yhtiön omistajina ja suurimpana vuokralaisryhmänä on korkeat yliopistokohtaiset tavoitteet ja vaatimukset vastuullisuuteen liittyen. Yliopistot ovat asettaneet omaan toimintaansa liittyviä tavoitteita ja kaikki yliopistot tavoittelevat hiilineutraaliutta viimeistään vuoteen 2030 mennessä.
SYKin vastuullisuuspolitiikan keskiössä ovat ekologinen, sosiaalinen ja taloudellinen vastuu, joiden konkreettiset tavoitteet ja mittarit on määritelty tarkemmin vastuullisuuspolitiikassa. SYK tukee vastuullisuuspolitiikallaan yliopistoja saavuttamaan omia vastuullisuustavoitteitaan sekä osaltaan mahdollistaa Suomen valtion yleisten tavoitteiden toteutumisen. SYKillä onkin suuri rooli tukiessaan yliopistoja kohti hiilineutraaliutta, sillä ilman vähäpäästöisiä tai hiilineutraaleja tiloja myöskään yliopistoilla ei ole mahdollisuutta saavuttaa asettamiaan ilmastotavoitteita
SYKin toimitusjohtajan Sanna Sianojan mukaan vastuullisuuteen liittyvät perusvaatimukset ovat alati muutoksessa, joten aallonharjalla pysyminen ei ole itsestäänselvyys.
“Mikä nyt koetaan vastuulliseksi, voi olla muutaman vuoden päästä jo perustasoa. Sen vuoksi on tärkeä seurata kehitystä laajasti eri aloilla ja kehittää myös omaa toimintaa, vaikka nyt tilanne olisikin hyvällä mallilla”, toteaa Sianoja.
Vastuullisuudessa hiilijalanjäljen ja luonnon monimuotoisuuden rinnalle tärkeäksi kokonaisuudeksi on noussut kiertotalous
Kiinteistö- ja rakennusalalla on viime vuosien aikana ollut paljon keskustelua ja kehitystä kiertotalouden ympärillä. Tässä kehityksessä myös SYK haluaa olla aktiivisesti mukana. Vuoden 2024 aikana kiertotalouteen liittyviä toimenpiteitä yhtiö toteutti mm. Tampereen Hervannassa, kun Sähkötalo-hankkeen yhteydessä erityishuomiota kiinnitettiin puretun jätteen hyötykäyttöön sekä purettavien materiaalien mahdolliseen uusiokäyttöön.
Vuonna 2024 tarkennettiin myös SYKin omistuksessa olevan irtaimiston ja materiaalin myyntiprosessia. Kiertotalouden edistämiseksi myyntitoimenpiteet kohdistetaan irtaimistoon ja materiaaleihin, jotka ovat SYKille tarpeettomia ja joiden varastoinnista tai hävittämisestä aiheutuisi yhtiölle ylimääräisiä kustannuksia.
Ehtona SYKin irtaimiston ja materiaalin myymiselle on, ettei irtaimistolle tai materiaalille ole enää tarvetta, eikä tarvetta tunnisteta tulevaisuudessakaan syntyvän. Yhtiölle tarpeetonta, mutta edelleen käyttökelpoista irtaimistoa myydään Huutomylly-palvelukanavassa.
Kahdeksan kuukauden aikana SYK on laittanut kiertoon Huutomyllyssä yli 100 eri myyntituotetta, ja 92 prosentille tuotteista on löytynyt uusi käyttökohde markkinaehtoisesti. Myös loput myymättä jääneet tuotteet on saatu luovutettua uudelleenkäyttöön paikallisille yhdistyksille ja toimijoille.
SYKin Lappeenrannan teknisen managerin Mikko Holstin mukaan on tärkeää, että käyttökelpoiset tuotteet saavat uuden elämän uudessa kohteessa eivätkä ne päädy jätelavalle, vaikka SYKillä ei olekaan niille enää hyödyntämismahdollisuuksia.
”Itselle ei ollut tärkeintä tuotteista saatu hinta, vaan se, ettei työtunteja tarvinnut käyttää tavaroiden kanteluun paikasta toiseen silloin, kun tilat tarvittiin nopeasti tyhjäksi. Meille ei tullut kustannuksia tavaroiden siirtelystä, eikä jätettä syntynyt lainkaan. Yllättävää tosiaan oli, että lähes kaikki Lappeenrannassa myyntiin menneet tavarat herättivät kiinnostusta”, toteaa Holsti.
Sianojan mukaan suurempia yksittäisiä tuote- ja materiaalieriä voi päätyä myös kiertoon esimerkiksi rakennuksen purkamiseen liittyvissä tapauksissa tai toiminnan muutoksen ja kehittymisen myötä.
”SYK on mukana kestävän purkamisen green dealissa, mikä velvoittaa yhtiötä tekemään purettavasta kohteesta purkukartoituksen, ja ilmoittamaan purettava sekä hyötykäytettävä materiaali julkisessa kanavassa, jotta materiaali saadaan uusio- tai uudelleenkäyttöön”, kertoo Sianoja.
Ympäristöministeriön ja Raklin yhdessä solmiman kestävän purkamisen green deal -sopimuksen päätavoite on ollut lisätä purkumateriaalien uudelleenkäyttöä ja kierrättämistä kannustamalla kiinteistönomistajia sekä rakennuttajia laatimaan purkukartoitus vähintään kokonaisten rakennusten purku- sekä laajoissa korjaushankkeissa. Green deal kannustaa myös käyttämään entistä tehokkaammin verkkopohjaisia maanlaajuisia vaihdanta-alustoja, joista materiaalit voidaan löytää hyödynnettäviksi muiden toimijoiden toiminnassa. Sopimuksen tavoitteena on lisäksi vahvistaa purkumateriaaleihin ja niiden hyödyntämiseen liittyvää tietopohjaa sekä kehittää työkaluja, ohjeistusta ja tiedonsiirtoa purkumateriaalien uudelleenkäytön ja kierrättämisen lisäämiseksi. Kestävän purkamisen green deal -sopimus päättyy vuoden 2025 loppuun.
